Siirry pääsisältöön

Muista lepo!


Levon merkityksestä ei turhaan puhuta tänä päivänä. Kiireisyys on monen tavaramerkki ja elämä ei tunnu elämisen arvoiselta, jos ei ole kiire. Arki mennään sumussa ja viikonloppuna ladataan akkuja, jotta jaksetaan taas painaa seuraava arkiviikko. Viikonlopun lepohetki voi olla myös liian ohjelmantäyteistä, koska arkeen ei sovi monesti kaikkea sitä haluamaansa vapaa-aikaa. Joskus olisi kuitenkin järkevää suunnitella pakolliset lepohetket kalenteriin, jotta muistaa ja ymmärtää ne toteuttaa.

Lepohetkestä tulee mieleen päiväunet, jotka voivat jollakin venyä pariksi-kolmeksi tunniksi. Sitten taas voi harmittaa, kun niin paljon meni illasta tai viikonlopusta sivu suun. Lepohetki voi olla muutakin ja jokaiselle sen merkitys on yksilöllinen. Lepohetken kuuluisi tuntua joka tapauksessa akkujen lataamiselta. Silloin ei tarvitse tehdä mitään merkityksellistä. Se voi olla kahvin juomista tv:tä katsellen tai musiikkia kuunnellen. Se voi olla pötköttelyhetki sängyssä ilman nukahtamista. Se voi olla jotain käsillä näpertelyä, mikä rauhoittaa. Lepohetkiä tulisi olla kahdenlaisia: matala kynnyksisiä ja luksushetkiä. Matalan kynnyksen levon tulisi olla toteutettavissa arjen kiireen keskelläkin. Se voi olla tietoinen pysähtyminen työtehtävien äärellä ja pienen tauon pitäminen. Kotona se voi olla vaikka pieni venyttelyhetki tai sohvalla maaten tekemättä mitään. Luksuslepohetki puolestaan vaatii vähän suunnittelua ja niitä olisi hyvä olla kerran viikossa. Pelkät matalan kynnyksen lepohetket eivät auta niin paljon kuin luksuslepohetki siihen lisättynä. Luksulepohetken voi toteuttaa yhdessä vaikkapa puolison kanssa ja ottaa arjesta pieni irtiotto. Monesti kodin ulkopuolella tulee parhaiten rentouduttua ihan vain siksi, että tekemättömät kotityöt eivät ole jatkuvasti muistuttamassa.

Lepo on tärkeää myös näin joulun alla, kun kiireitä alkaa monilla tulemaan joulunajan järjestelyiden vuoksi. Työt saattavat kasaantua ennen lomaa ja kaupat on täynnä jouluhässäkkää. Pelkät lomat eivät riitä levosta ja itseä tulisi huoltaa pikku hiljaa, eikä vasta sitten kun levon tarve on pakollista. Jokaiselle yöunien määrä on yksilöllistä, mutta huonojen yöunien korjaaminen tulisi tehdä mahdollisimman pian. Liian vähät yöunet vain kertaavat muita negatiivisia asioita ja viikonloppu ei riitä univelkojen kiinnikuromiseen. Mieti, mitkä asiat sinua valvottavat ja tee suunnitelma niiden vähentämiseksi. Tai jos nukut huonosti, niin mieti onko sen eteen mahdollista tehdä jotain.

Stressi huonontaa monen unenlaatua, mutta hallinnassa oleva stressi voi jopa parantaa unta. Stressittömänä on mahdotonta elää, mutta liiallista stressiä ei välttämättä saada korjattua enää pitkillä yöunillakaan. Stressin säätelyyn ja unenlaatuun vaikuttavat samat tekijät: säännöllinen ja tasapainoinen rytmi elämässä, liikunta virkistää mieltä ja pitää fyysisesti hyvässä kunnossa ja oikeanlainen ruokavalio (liian raskas syöminen illalla väsyttää aluksi, mutta yöuni voi olla huonoa). Nykyään kännykän selaaminen voi olla yksi merkittävä tekijä huonon yöunen laatuun.

Jos olet sellainen stressaaja, jolla päivän suurimmat tai viimeisimmät tapahtumat jäävät pyörimään mieleen ja tulevat uniin, niin yritä löytää siihen uusia keinoja. Harjoittele nukkumaan mennessä tietoista rentoutumista. Käy läpi koko kroppasi osa kerrallaan ja anna sen tuntua raskaalta ja lämpimältä. Älä anna ajatusten karkailla päivän tapahtumiin, vaan keskity miettimään vain omaa kehoasi tässä ja nyt. Yksi hyvä keino on myös kuunnella ASMR-videoklippejä esimerkiksi youtubesta. ASMR tulee sanoista Autonomous sensory meridian response. Sillä tarkoitetaan ääniä, joista tulee mielihyvän tunnetta ja se voi auttaa rentoutumaan. Aiheesta löydät helposti lisää googlesta.

"Opettele pitämään taukoja. Kun epäröit, pidä tauko. Kun olet vihainen, pidä tauko. Kun olet väsynyt, pidä tauko. Kun olet stressaantunut, pidä tauko."

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alku.

Ratkaisun askel -blogi lähtee liikkeelle tästä. Ensimmäinen askel. En usko, että kyse on harha-askeleesta, vaikka epävarmalta se tuntuukin. Villasukkia pidetään jalassa, kuten kuvasta näkyy. Onhan sentään #suomenkesä. Miksi olen sitten ottanut tällaisen askeleen? Olen miettinyt pitkään bloggariksi ryhtymistä ja ei siinä muuten pidemmälle edetä, jollei tehdä ratkaisevaa askelta. Työskentelen sosiaalialalla ja opiskelen vielä tulevan syksyn loppuun ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Tarkoituksena tässä blogissa on tuottaa ajatuksiani kirjoituksiksi elämästä ja ihmisyydestä, suhteista toisiin ihmisiin, ilmiöistä, yhteiskunnan rakenteista jne. Toivon blogin löytävät sellaiset ihmiset, jotka saavat jotain itselleen kirjoituksistani. Joskus niistä voi herätä ajatus samasta mielipiteestä, uudesta näkökulmasta tai vaikka ärsyyntymisestä. Kaikki se on sallittua. Palautetta otan vastaan mielelläni!

Toimiva parisuhde

Mitä sanoisit asteikolla 1-10 kuinka toimiva on oma parisuhteesi keskimäärin? Oletko siihen tyytyväinen vai haluaisitko sen olevan toimivampi? Mitä asian eteen voisit tehdä? On inhimillistä, että usein nähdään kehittymiskohteita toisessa ihmisessä. Oma toiminta saattaa olla myös kehittämistä vailla, mutta toisen piirteet nähdään pahempina. Koetaan, että itseni on hyväksyttyä toimia näin koska toinenkin on niin hankala. Ristiriitoja tulee pienistä asioista ja välillä suuremmista, toistetaan samaa kaavaa eikä saada enää rakentavaa puheyhteyttä toiseen. Paljon kuulen ja näen sitä, että toinen osapuoli parisuhteesta osoittaa suuttumista tai muutoin mieltään toiselle, vaikka tällä toisella ei olisi asiaan mitään yhteyttä. Tunnistan itsekin sortuneeni tällaiseen käytökseen. Toinen on voinut olla harmissaan esimerkiksi työpäivästä, jostain ihmissuhdekonfliktista, väsymyksestä tai vaikkapa on ihan vain nälissään. Temperamenttisempi osapuoli osoittaa tällaisista asioista yleensä mieltä s

Pienet positiiviset asiat

Tee tästä oma hyvän mielen vuotesi. On yllättävän helppoa vatvoa negatiivisia asioita ja puhua niistä muiden kanssa. Lopulta päädyt pyörimään yhtä negatiivisuuden kehää ja se ahdistaa. Kun yksi on negatiivinen, tarttuu se herkästi muihinkin ympärillä oleviin. Sitä ei välttämättä tunnista itse eikä muut tule siitä sanoneeksi. Jos negatiivisuus otetaan puheeksi yleisellä tasolla, niin sitä voi moni ajatella ettei se tietenkään kosketa itseä. Toisinaan negatiivisuus voi olla realismia, jos asiat eivät ole hyvin. Me myös käsitämme negatiivisuutta eri tavoin. Toiset ovat herkempiä negatiiviselle puheelle, kun taas toisia se ei kuormita. Jotkut näkevät aina huonoissa asioissa sen hyvänkin puolen, mutta toisia jää harmittamaan se negatiivinen osuus. Joskus voi olla negatiivisia asioita ympärillä, joista tulee tietoiseksi puhumalla niistä ja samalla saa myös jaettua omaa taakkaansa. Puhuminen jollekin auttaa peilaamaan negatiivisia asioita suhteessa itseensä ja saamaan niitä oikeisiin m