Siirry pääsisältöön

Vain muutos on pysyvää.


Onko elämässä mitään pysyvää? Vai täytyykö meidän tottua elämään jatkuvassa muutoksessa? Miten sitä jaksaa?

Maailman tilanne tuntuu epävakaalta ja siihen ei yhtenä ihmisenä pysty vaikuttamaan. Jollakin tilanne menee jopa ihon alle ja alkaa vaikuttamaan jopa arkisiin asioihin, kuten tapahtumiin osallistumiseen, ulkona liikkumiseen ja uutisten rajattuun lukemiseen. Joku menettää yönunensa, toinen ahdistuu ja kolmas alkaa olla epäluuloinen kaikkea kohtaan. Toisista tulee maahanmuuttovastaisia, toiset haluaisivat auttaa kaikin keinoin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Joku lähtee kaupungille barrikadeille, toinen linnoittautuu kotiinsa netin maailmaan kirjoittelemaan mielipiteitään keskustelufoorumeille.

Työmaailmassa on jatkuvaa muutosta, jonka mukana työntekijän on yritettävä pysytellä tai joutuu hankalaan asemaan. Työhön liittyvissä rakenteellisissa ja organisaatiomuutoksissa työnantajan tulisi olla työntekijöiden tukena. Tarpeellinen tuki olisi infota kaikista faktoista ajallaan ja tehdä työn arjesta mahdollisimman joustavaa muutoksista huolimatta. Vastuuta ei tulisi sysätä työntekijöiden harteille. Muuten työnantaja voi jäädä katselemaan työntekijöiden loittonevia kantapäitä. Työnantaja tyrkyttää jatkuvasti uusia koulutuksia, uusia menetelmiä ja uusi tapoja tehdä samaa työtä eri tavalla ja eri näkökulmista. Perustetaan jos minkälaisia työryhmiä, jotta saadaan ihmisten aikaa kulumaan muutoksen pyörteissä.

Ihmissuhteetkin ovat jatkuvassa muutoksessa. Kaverit laitetaan vaihtoon, jos eivät ole riittävän trendikkäitä tai mielipiteet oikeanlaisia. Parisuhteissa trendikästä tuntuu olevan nykyaikana eroaminen. Kaupungissa eroaminen ei ole mikään vuosisadan juttu, kuten se saattoi olla ennen maalaiskylässä. Uusien kumppaneiden etsiminen on tänä päivänä myös aivan eritavalla helpompaa kuin aiemmin. Nykyään jopa ihmetellään, kun joidenkin suhde on kestänyt niinkin pitkään. Seurataan miten muilla menee, luetaan ohjeita parisuhteessa toimimiseen iltasanomista ja vertaillaan parisuhteita töissä. Kaupungeissa sinkkumarkkinat ovat suuremmat kuin maaseudulla ja valikoiman lisäännyttyä kranttuuskin lisääntyi. Nykyajan ihanteet miehestä ja naisesta voivat olla hyvinkin raadolliset, upealla ulkokuorella menestyy. Yhdessä jonkin aikaa oltua huomataan kuitenkin muitakin merkityksellisiä asioita, kuten ruuanlaitto-, siivous-, asioimis- ja kommunikointitaito. Kommunikointi nousee yhdeksi hyvin merkittäväksi asiaksi, jonka myötä monissa parisuhteissa asiat alkavat mennä pieleen. Oletetaan tietävämme toisen ajatukset, pidetään mykkäkoulua, puhutaan epäkunnioittavasti ja vertaillaan omaa parisuhteen tilaa muihin parisuhteisiin. Aidan takana näyttää aina olevan vihreämpää. Sen toisen pitäisi muuttua, ei minun. Minut pitäisi ansaita, minä latelen ehdot toiselle jatkosta ja vain minä olen oikeassa.

Ensisijaista kaikessa muutoksessa on oma hyvinvointi. Sen tulisi olla kunnossa riittävän monella osa-alueella, jotta jaksaa muutoksia. Muutosten hetkillä kannattaa taas kerran pysähtyä ja tsekata tuleeko nukuttua riittävästi, syötyä hyvin ja vietettyä mahdollisimman mukavaa vapaa-aikaa. Suorittaminen olisi hyvä minimoida vapaa-aikana, koska muut suuremmat muutokset eivät välttämättä odota ja niitä varten on hyvä pitää itsensä energisenä. On hyvä miettiä mihin ihmissuhteisiin jaksaa sillä hetkellä panostaa. Hyvät ystävät ymmärtävät kyllä, jos joudut ottamaan pientä aikalisää itsellesi jotta jaksat muutoksia.

Toinen esille nouseva asia on kommunikointi, josta kirjoitinkin jo parisuhteisiin liittyen. Kommunikointia on oltava myös työpaikoilla, jotta muutoksen myllerrys sujuisi mahdollisimman kitkattomasti. Toisaalta maailman tilanteesta ei aina tarvitsisi niin paljon kommunikoida, joskus tietämättömyys tuo turvaa. Uutisten lukemisen rajaaminen on yksi hyvä keino. Ei ehkä kovin varma, koska muut ihmiset puhuvat niistä ja eristäytymistä en kuitenkaan lähtisi suosittelemaan. Ystäville ja tuttaville voi varmasti toivoa puhuttavan muista asioista kuin siitä mikä ahdistaa. Töissä tai koulussa voit poistua sellaisesta seurasta, jossa puhutaan liian ahdistavista asioista. Et varmasti ole ainoa, joka joutuu näin toimimaan. Itsensä suojaaminen tarpeellisin keinoin on hyvä asia ja se auttaa jaksamaan, vaikka tiedostaisikin edelleen maailman epävakaan tilan.

Kaikesta huolimatta kaikella on tarkoituksensa. Muista hengittää, kuuntele kehoasi ja ole kiltti muille.

Someday it's gonna make sense.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alku.

Ratkaisun askel -blogi lähtee liikkeelle tästä. Ensimmäinen askel. En usko, että kyse on harha-askeleesta, vaikka epävarmalta se tuntuukin. Villasukkia pidetään jalassa, kuten kuvasta näkyy. Onhan sentään #suomenkesä. Miksi olen sitten ottanut tällaisen askeleen? Olen miettinyt pitkään bloggariksi ryhtymistä ja ei siinä muuten pidemmälle edetä, jollei tehdä ratkaisevaa askelta. Työskentelen sosiaalialalla ja opiskelen vielä tulevan syksyn loppuun ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Tarkoituksena tässä blogissa on tuottaa ajatuksiani kirjoituksiksi elämästä ja ihmisyydestä, suhteista toisiin ihmisiin, ilmiöistä, yhteiskunnan rakenteista jne. Toivon blogin löytävät sellaiset ihmiset, jotka saavat jotain itselleen kirjoituksistani. Joskus niistä voi herätä ajatus samasta mielipiteestä, uudesta näkökulmasta tai vaikka ärsyyntymisestä. Kaikki se on sallittua. Palautetta otan vastaan mielelläni!

Toimiva parisuhde

Mitä sanoisit asteikolla 1-10 kuinka toimiva on oma parisuhteesi keskimäärin? Oletko siihen tyytyväinen vai haluaisitko sen olevan toimivampi? Mitä asian eteen voisit tehdä? On inhimillistä, että usein nähdään kehittymiskohteita toisessa ihmisessä. Oma toiminta saattaa olla myös kehittämistä vailla, mutta toisen piirteet nähdään pahempina. Koetaan, että itseni on hyväksyttyä toimia näin koska toinenkin on niin hankala. Ristiriitoja tulee pienistä asioista ja välillä suuremmista, toistetaan samaa kaavaa eikä saada enää rakentavaa puheyhteyttä toiseen. Paljon kuulen ja näen sitä, että toinen osapuoli parisuhteesta osoittaa suuttumista tai muutoin mieltään toiselle, vaikka tällä toisella ei olisi asiaan mitään yhteyttä. Tunnistan itsekin sortuneeni tällaiseen käytökseen. Toinen on voinut olla harmissaan esimerkiksi työpäivästä, jostain ihmissuhdekonfliktista, väsymyksestä tai vaikkapa on ihan vain nälissään. Temperamenttisempi osapuoli osoittaa tällaisista asioista yleensä mieltä s

Pienet positiiviset asiat

Tee tästä oma hyvän mielen vuotesi. On yllättävän helppoa vatvoa negatiivisia asioita ja puhua niistä muiden kanssa. Lopulta päädyt pyörimään yhtä negatiivisuuden kehää ja se ahdistaa. Kun yksi on negatiivinen, tarttuu se herkästi muihinkin ympärillä oleviin. Sitä ei välttämättä tunnista itse eikä muut tule siitä sanoneeksi. Jos negatiivisuus otetaan puheeksi yleisellä tasolla, niin sitä voi moni ajatella ettei se tietenkään kosketa itseä. Toisinaan negatiivisuus voi olla realismia, jos asiat eivät ole hyvin. Me myös käsitämme negatiivisuutta eri tavoin. Toiset ovat herkempiä negatiiviselle puheelle, kun taas toisia se ei kuormita. Jotkut näkevät aina huonoissa asioissa sen hyvänkin puolen, mutta toisia jää harmittamaan se negatiivinen osuus. Joskus voi olla negatiivisia asioita ympärillä, joista tulee tietoiseksi puhumalla niistä ja samalla saa myös jaettua omaa taakkaansa. Puhuminen jollekin auttaa peilaamaan negatiivisia asioita suhteessa itseensä ja saamaan niitä oikeisiin m