Ratkaisun askel

Viime aikoina on nostettu lehdissä esiin persoonia, jotka ovat puhuneet ideologisen työttömyyden nimeen. Tämä on aiheena herättänyt yleisesti suurta närää ja saanut jopa istuvan presidentin kommentoimaan, ettei tällaisen aiheen esille tuominen ole kovinkaan fiksua. Suomi on tunnettu ahkerana työläisten maana. Yleisellä tasolla ajateltuna on normaalia päätyä nuorena jonkin koulutuksen kautta työelämään. Työelämää saattaa pätkiä lisäkoulutukset, työlomat, virkavapaat, vanhempainlomat jne. Irtisanomisia on ollut viime vuosina myös paljon. Työelämässä vain muutos on pysyvää. Vanhempi työväestö on joutunut kamppailemaan nuorempien mukana kehityksessä ja ottamaan haltuun tietotekniikkaa. Jokaisen perhepiiri luo tietynlaisen kuvan työssäkäymisestä ja sen myötä rakennamme oman näkemyksen asiasta. Parasta olisi ottaa oppia omien vanhempien virheistä ja tehdä omalla kohdalla asiat paremmin. Esimerkiksi työttömyys tietyillä aloilla kannattaa ottaa huomioon, kun lähtee itse kouluttautumaan. My

Mitä sanoisit asteikolla 1-10 kuinka toimiva on oma parisuhteesi keskimäärin? Oletko siihen tyytyväinen vai haluaisitko sen olevan toimivampi? Mitä asian eteen voisit tehdä? On inhimillistä, että usein nähdään kehittymiskohteita toisessa ihmisessä. Oma toiminta saattaa olla myös kehittämistä vailla, mutta toisen piirteet nähdään pahempina. Koetaan, että itseni on hyväksyttyä toimia näin koska toinenkin on niin hankala. Ristiriitoja tulee pienistä asioista ja välillä suuremmista, toistetaan samaa kaavaa eikä saada enää rakentavaa puheyhteyttä toiseen. Paljon kuulen ja näen sitä, että toinen osapuoli parisuhteesta osoittaa suuttumista tai muutoin mieltään toiselle, vaikka tällä toisella ei olisi asiaan mitään yhteyttä. Tunnistan itsekin sortuneeni tällaiseen käytökseen. Toinen on voinut olla harmissaan esimerkiksi työpäivästä, jostain ihmissuhdekonfliktista, väsymyksestä tai vaikkapa on ihan vain nälissään. Temperamenttisempi osapuoli osoittaa tällaisista asioista yleensä mieltä s

Elämämme aikana meistä tulee omanlaisiamme. Tietyt piirteet vahvistuvat, ajatuksemme kehittyvät, mielipiteet muuttuvat tiedon lisääntyessä, peilaamme toimintaamme arvoihimme ja kohtaamamme ihmiset muokkaavat meitä. Muut näkevät meidät tietynlaisina ja heidän kommenteistaan tietyt piirteemme vahvistuvat entisestään. Se mitä muut näkevät meidän toimivan pohjautuu heidän omiin arvoihinsa, kokemuksiinsa, ihmiskäsitykseen ja ymmärrykseen toimintamme tarkoituksesta. Siinä voi olla aika monta eriävää kohtaa itsemme kanssa. Myös yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käsitykset vaikuttavat. Tietyt asiat eivät vain ole normaaleja tai hyväksyttäviä. Me tarvitsemme luokittelua, jotta voimme saada apua ja saamme asioille ymmärrystä. Mielenterveysongelmat ovat meidän kulttuurimme luokitelluimpia asioita. Meillä jokaisella on jotain piirrettä mielenterveysongelmista. Meistä jokainen on joskus alakuloinen, jopa masentunut. Diagnosointi vaatii kuitenkin lääkärin tapaamisen, joka antaa sen tautiluokitu

Itseäni ainakin kiinnostaa. Toisaalta en voisi vähempää välittää. Välillä muiden mielipiteet kiinnostavat ihan haluamattani ja joskus taas olen ihan tietoisesti kiinnostunut siitä mitä herätän muissa. Se mitä herätän muissa, on samalla peili omille ajatuksille ja oletuksille. Se miten näen muiden reagoivan itseeni, on lopulta vain se mitä näen. Muiden reagoinnin takana voi olla monia muitakin syitä, kuten heidän omat elämänkokemukset, sen hetkinen tunnetila jne. Joskus huomaan, miten paljon muiden mielipiteet vaikuttavat omiin mielipiteisiin ja tekemisiin. Omien läheisten mielipiteillä itsestäni on luonnollisesti eniten merkitystä, mutta heidän kanssa on myös helppoa puhua niistä. Vieraampien ihmisten kanssa se on taas vaikeampaa. Esimerkiksi töissä voi tulla vastaan tilanteita, joita pohtii jälkeenpäin. Itsellä on herännyt joskus toisten mielipiteistä liittyen itseeni hyvinkin suurta ihmetystä. Se on toisaalta laittanut itseni pysähtymään ja miettimään syitä tällaisille mielipite