Siirry pääsisältöön

Tekstit

Muista lepo!

Levon merkityksestä ei turhaan puhuta tänä päivänä. Kiireisyys on monen tavaramerkki ja elämä ei tunnu elämisen arvoiselta, jos ei ole kiire. Arki mennään sumussa ja viikonloppuna ladataan akkuja, jotta jaksetaan taas painaa seuraava arkiviikko. Viikonlopun lepohetki voi olla myös liian ohjelmantäyteistä, koska arkeen ei sovi monesti kaikkea sitä haluamaansa vapaa-aikaa. Joskus olisi kuitenkin järkevää suunnitella pakolliset lepohetket kalenteriin, jotta muistaa ja ymmärtää ne toteuttaa. Lepohetkestä tulee mieleen päiväunet, jotka voivat jollakin venyä pariksi-kolmeksi tunniksi. Sitten taas voi harmittaa, kun niin paljon meni illasta tai viikonlopusta sivu suun. Lepohetki voi olla muutakin ja jokaiselle sen merkitys on yksilöllinen. Lepohetken kuuluisi tuntua joka tapauksessa akkujen lataamiselta. Silloin ei tarvitse tehdä mitään merkityksellistä. Se voi olla kahvin juomista tv:tä katsellen tai musiikkia kuunnellen. Se voi olla pötköttelyhetki sängyssä ilman nukahtamista. Se voi
Uusimmat tekstit

Vihan vallassa

Jonain päivänä mieli voi olla jo valmiiksi synkkä. Olet nukkunut huonosti, nouset vasemmalla jalalla ja monet päivän aikana tapahtuvat asiat tuntuvat menevän pieleen. Se on onneksi vain tämä päivä, huomisesta toivot parempaa. Mitä jos huonot päivät jatkuvat? Tai jos yhtenä huonona päivänä sattuu asiat menevään niin solmuun, että niiden ratkomista riittää muinakin päivinä? Entä jos kohtaat ensimmäistä kertaa jonkun ihmisen tällaisena päivänä ja hänelle jää tietynlainen mielikuva sinusta? Mitä tapahtuu kun kohtaat toisen samanlaisen "huonon päivän uhrin"? Onko mielialaan ja omiin tunteisiin mahdollista vaikuttaa? Onpa hyvinkin, mutta se vaatii usein enemmän itseltä kuin mitä jaksaa tehdä sen eteen. Mitä sallit, se jatkuu. Mitäpä jos päättäisitkin laittaa huonolle päivälle tai vihan tunteelle stopin? Annatko itsesi ärsyyntyä eteesi tulevista asioista?  Jokainen vihaisena vietetty aika on poissa tasapainoisesta mielenrauhastamme. Oletko halukas tuhlaamaan aikaasi vihaisena

Sanat on voimaa

Sanojen merkitys on valtava. Sanat voivat vahvistaa tai loukata. Ne voidaan sanoa suoraan tai monimerkityksellisesti. Sananpainoja voidaan muuttaa. Niitä voidaan sanoa sopivalla tai epäsopivalla hetkellä. Elekieli toimii sanojen tehosteena. Olet varmasti kohdannut sellaisen tilanteen, kun et usko lainkaan mitä toinen sanoo. Sanat ja kokemus henkilöstä eivät täsmää. Joko hän ei keskity oikeasti sanomaansa, sanoo sen kun nyt kuuluu yleensä sanoa tai sitten sanoo sen oman etunsa tavoittelun vuoksi. Erityisen harmittavia ovat tilanteet liittyen hyvästelyihin, jolloin tulee molemmin puolin sanottua kohteliaisuutena, että nähdään taas joskus. Ainakin itse tiedät osaltasi, että se on hyvin epätodennäköistä. Niin on vain kuitenkin tapana sanoa. Mitä jos tilanteessa sanoisitkin niin kuin asia on? "Tuskin enää näemme, mutta kaikkea hyvää sinulle." Voisihan niinkin jollekin sanoa, mutta ei aina. Joskus on pakko itsekin asettua sellaiseen sanalliseen tilanteeseen, minkä tietää ole

Pienet positiiviset asiat

Tee tästä oma hyvän mielen vuotesi. On yllättävän helppoa vatvoa negatiivisia asioita ja puhua niistä muiden kanssa. Lopulta päädyt pyörimään yhtä negatiivisuuden kehää ja se ahdistaa. Kun yksi on negatiivinen, tarttuu se herkästi muihinkin ympärillä oleviin. Sitä ei välttämättä tunnista itse eikä muut tule siitä sanoneeksi. Jos negatiivisuus otetaan puheeksi yleisellä tasolla, niin sitä voi moni ajatella ettei se tietenkään kosketa itseä. Toisinaan negatiivisuus voi olla realismia, jos asiat eivät ole hyvin. Me myös käsitämme negatiivisuutta eri tavoin. Toiset ovat herkempiä negatiiviselle puheelle, kun taas toisia se ei kuormita. Jotkut näkevät aina huonoissa asioissa sen hyvänkin puolen, mutta toisia jää harmittamaan se negatiivinen osuus. Joskus voi olla negatiivisia asioita ympärillä, joista tulee tietoiseksi puhumalla niistä ja samalla saa myös jaettua omaa taakkaansa. Puhuminen jollekin auttaa peilaamaan negatiivisia asioita suhteessa itseensä ja saamaan niitä oikeisiin m

Työidentiteetti

Viime aikoina on nostettu lehdissä esiin persoonia, jotka ovat puhuneet ideologisen työttömyyden nimeen. Tämä on aiheena herättänyt yleisesti suurta närää ja saanut jopa istuvan presidentin kommentoimaan, ettei tällaisen aiheen esille tuominen ole kovinkaan fiksua. Suomi on tunnettu ahkerana työläisten maana. Yleisellä tasolla ajateltuna on normaalia päätyä nuorena jonkin koulutuksen kautta työelämään. Työelämää saattaa pätkiä lisäkoulutukset, työlomat, virkavapaat, vanhempainlomat jne. Irtisanomisia on ollut viime vuosina myös paljon. Työelämässä vain muutos on pysyvää. Vanhempi työväestö on joutunut kamppailemaan nuorempien mukana kehityksessä ja ottamaan haltuun tietotekniikkaa. Jokaisen perhepiiri luo tietynlaisen kuvan työssäkäymisestä ja sen myötä rakennamme oman näkemyksen asiasta. Parasta olisi ottaa oppia omien vanhempien virheistä ja tehdä omalla kohdalla asiat paremmin. Esimerkiksi työttömyys tietyillä aloilla kannattaa ottaa huomioon, kun lähtee itse kouluttautumaan. My

Toimiva parisuhde

Mitä sanoisit asteikolla 1-10 kuinka toimiva on oma parisuhteesi keskimäärin? Oletko siihen tyytyväinen vai haluaisitko sen olevan toimivampi? Mitä asian eteen voisit tehdä? On inhimillistä, että usein nähdään kehittymiskohteita toisessa ihmisessä. Oma toiminta saattaa olla myös kehittämistä vailla, mutta toisen piirteet nähdään pahempina. Koetaan, että itseni on hyväksyttyä toimia näin koska toinenkin on niin hankala. Ristiriitoja tulee pienistä asioista ja välillä suuremmista, toistetaan samaa kaavaa eikä saada enää rakentavaa puheyhteyttä toiseen. Paljon kuulen ja näen sitä, että toinen osapuoli parisuhteesta osoittaa suuttumista tai muutoin mieltään toiselle, vaikka tällä toisella ei olisi asiaan mitään yhteyttä. Tunnistan itsekin sortuneeni tällaiseen käytökseen. Toinen on voinut olla harmissaan esimerkiksi työpäivästä, jostain ihmissuhdekonfliktista, väsymyksestä tai vaikkapa on ihan vain nälissään. Temperamenttisempi osapuoli osoittaa tällaisista asioista yleensä mieltä s

Minkälainen haluat olla ja miten sinut nähdään?

Elämämme aikana meistä tulee omanlaisiamme. Tietyt piirteet vahvistuvat, ajatuksemme kehittyvät, mielipiteet muuttuvat tiedon lisääntyessä, peilaamme toimintaamme arvoihimme ja kohtaamamme ihmiset muokkaavat meitä. Muut näkevät meidät tietynlaisina ja heidän kommenteistaan tietyt piirteemme vahvistuvat entisestään. Se mitä muut näkevät meidän toimivan pohjautuu heidän omiin arvoihinsa, kokemuksiinsa, ihmiskäsitykseen ja ymmärrykseen toimintamme tarkoituksesta. Siinä voi olla aika monta eriävää kohtaa itsemme kanssa. Myös yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käsitykset vaikuttavat. Tietyt asiat eivät vain ole normaaleja tai hyväksyttäviä. Me tarvitsemme luokittelua, jotta voimme saada apua ja saamme asioille ymmärrystä. Mielenterveysongelmat ovat meidän kulttuurimme luokitelluimpia asioita. Meillä jokaisella on jotain piirrettä mielenterveysongelmista. Meistä jokainen on joskus alakuloinen, jopa masentunut. Diagnosointi vaatii kuitenkin lääkärin tapaamisen, joka antaa sen tautiluokitu