Siirry pääsisältöön

Sanat on voimaa


Sanojen merkitys on valtava. Sanat voivat vahvistaa tai loukata. Ne voidaan sanoa suoraan tai monimerkityksellisesti. Sananpainoja voidaan muuttaa. Niitä voidaan sanoa sopivalla tai epäsopivalla hetkellä. Elekieli toimii sanojen tehosteena.

Olet varmasti kohdannut sellaisen tilanteen, kun et usko lainkaan mitä toinen sanoo. Sanat ja kokemus henkilöstä eivät täsmää. Joko hän ei keskity oikeasti sanomaansa, sanoo sen kun nyt kuuluu yleensä sanoa tai sitten sanoo sen oman etunsa tavoittelun vuoksi. Erityisen harmittavia ovat tilanteet liittyen hyvästelyihin, jolloin tulee molemmin puolin sanottua kohteliaisuutena, että nähdään taas joskus. Ainakin itse tiedät osaltasi, että se on hyvin epätodennäköistä. Niin on vain kuitenkin tapana sanoa. Mitä jos tilanteessa sanoisitkin niin kuin asia on? "Tuskin enää näemme, mutta kaikkea hyvää sinulle." Voisihan niinkin jollekin sanoa, mutta ei aina. Joskus on pakko itsekin asettua sellaiseen sanalliseen tilanteeseen, minkä tietää olevan todennäköisesti valheellista.

Sitten on niitä, joiden sanat antavat oikeasti voimaa. Ne tulevat oikealla hetkellä, vilpittömästi sanottuna ja henkilön elekielikin on empaattinen. Se, jos mikä tuntuu mukavalta.

Me emme kuitenkaan tiedä aina miltä omat sanomisemme tuntuvat muista. Sanomisia tulisi kuitenkin osata hioa läpi elämämme. Se on väistämätöntä ihan jo sen vuoksi, että asioiden esittäminen sanallisesti ei ole aina niin helppoa ja joudumme eri ihmisille sanomaan asioita eri tavalla. Joskus on tilanteita, kun mietit jo etukäteen miten asian ilmaisisit toiselle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oman viestisi tulisi muuttua. Saat kaikin mokomin pitää oman näkökulmasi, mutta sen voi ilmaista niin monella eri tavalla. Aina se sama vanha tuttu tapa ei ole hyvä, koska siitä voi olla haittaa itsellesi. Viestiäsi ei välttämättä ymmärretä oikein.

Miten sanomisia tulisi sitten hioa? Itse olen hionut niitä ihan suoraan käytännössä harjoittelemalla. Aina kun huomaan, että jokin tapa ilmaista asiani ei toiminut niin yritän sanoa sen toisin seuraavassa tilanteessa. Sen yritän aina muistaa, että oletuksia ei pidä tehdä. Koskaan ei ole turhaa kysyä toiselta tarkistusta siitä, mitä hän mahtoi tarkoittaa sanomisellaan. Liian monet ristiriidat lähtevät suuriin mittakaavoihin oletuksista, jotka voitaisiin estää niitä tarkistamalla.

Yritä lisätä omaan vuorovaikutukseesi enemmän asioiden tarkistelua toiselta. Voit sitä harjoitella jo kotona perheenjäsenten kanssa tai työpaikalla työkavereidesi kanssa.

Toinen hyvä muistisääntö liittyen sanomisiin on, että jos et pysty hymyilemään toiselle niin ole sitten hiljaa. Jätä vähemmän ikäviä asioita sanomatta, koska ne eivät johda mihinkään hyvään. Rakentavaa palautetta voi antaa myös hymyssä suin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alku.

Ratkaisun askel -blogi lähtee liikkeelle tästä. Ensimmäinen askel. En usko, että kyse on harha-askeleesta, vaikka epävarmalta se tuntuukin. Villasukkia pidetään jalassa, kuten kuvasta näkyy. Onhan sentään #suomenkesä. Miksi olen sitten ottanut tällaisen askeleen? Olen miettinyt pitkään bloggariksi ryhtymistä ja ei siinä muuten pidemmälle edetä, jollei tehdä ratkaisevaa askelta. Työskentelen sosiaalialalla ja opiskelen vielä tulevan syksyn loppuun ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Tarkoituksena tässä blogissa on tuottaa ajatuksiani kirjoituksiksi elämästä ja ihmisyydestä, suhteista toisiin ihmisiin, ilmiöistä, yhteiskunnan rakenteista jne. Toivon blogin löytävät sellaiset ihmiset, jotka saavat jotain itselleen kirjoituksistani. Joskus niistä voi herätä ajatus samasta mielipiteestä, uudesta näkökulmasta tai vaikka ärsyyntymisestä. Kaikki se on sallittua. Palautetta otan vastaan mielelläni!

Toimiva parisuhde

Mitä sanoisit asteikolla 1-10 kuinka toimiva on oma parisuhteesi keskimäärin? Oletko siihen tyytyväinen vai haluaisitko sen olevan toimivampi? Mitä asian eteen voisit tehdä? On inhimillistä, että usein nähdään kehittymiskohteita toisessa ihmisessä. Oma toiminta saattaa olla myös kehittämistä vailla, mutta toisen piirteet nähdään pahempina. Koetaan, että itseni on hyväksyttyä toimia näin koska toinenkin on niin hankala. Ristiriitoja tulee pienistä asioista ja välillä suuremmista, toistetaan samaa kaavaa eikä saada enää rakentavaa puheyhteyttä toiseen. Paljon kuulen ja näen sitä, että toinen osapuoli parisuhteesta osoittaa suuttumista tai muutoin mieltään toiselle, vaikka tällä toisella ei olisi asiaan mitään yhteyttä. Tunnistan itsekin sortuneeni tällaiseen käytökseen. Toinen on voinut olla harmissaan esimerkiksi työpäivästä, jostain ihmissuhdekonfliktista, väsymyksestä tai vaikkapa on ihan vain nälissään. Temperamenttisempi osapuoli osoittaa tällaisista asioista yleensä mieltä s

Pienet positiiviset asiat

Tee tästä oma hyvän mielen vuotesi. On yllättävän helppoa vatvoa negatiivisia asioita ja puhua niistä muiden kanssa. Lopulta päädyt pyörimään yhtä negatiivisuuden kehää ja se ahdistaa. Kun yksi on negatiivinen, tarttuu se herkästi muihinkin ympärillä oleviin. Sitä ei välttämättä tunnista itse eikä muut tule siitä sanoneeksi. Jos negatiivisuus otetaan puheeksi yleisellä tasolla, niin sitä voi moni ajatella ettei se tietenkään kosketa itseä. Toisinaan negatiivisuus voi olla realismia, jos asiat eivät ole hyvin. Me myös käsitämme negatiivisuutta eri tavoin. Toiset ovat herkempiä negatiiviselle puheelle, kun taas toisia se ei kuormita. Jotkut näkevät aina huonoissa asioissa sen hyvänkin puolen, mutta toisia jää harmittamaan se negatiivinen osuus. Joskus voi olla negatiivisia asioita ympärillä, joista tulee tietoiseksi puhumalla niistä ja samalla saa myös jaettua omaa taakkaansa. Puhuminen jollekin auttaa peilaamaan negatiivisia asioita suhteessa itseensä ja saamaan niitä oikeisiin m